lauantai 27. kesäkuuta 2009

Kyosho Mini-Z MR-02i MM McLaren F1 LM


Otsikon mukainen auto tuli ostettua. Kyseessä on siis mittakaavaan 1:28 mallinnettu normaalia 27MHz taajuusaluetta käyttävä sähköauto. Soveltuu hienosti sisäkisailuun jne. No mainospuheet sikseen, kaverin kanssa siis hommattiin tuollaiset. Selvennettäköön tässä heti mitä tuo Kyoshon hepreakoodi tarkoittaa, sitä kun ei ole paljon missään kerrottu:


"MR-02" tarkoittaa toisen sukupolven takavetoista autoa. Mini-Z:sta on jo itseasiassa versiot 01, 015 ja 02, joista 015 on ensimmäisen ja toisen sukupolven välimuoto, tavallaan päivitetty 01-malli. Toisessa sukupolvessa on akut sijoitettu keskemmälle ja matalammalle, mahdollistaen matalammat korit ja painopisteen.


"i"-sarja on ns. karvalakkimalli. Autoissa ei ole jarrua ja pakin voi kytkeä lennosta. Polttisharrastajalle tämä oli jotenkin oudon tuntuista, aina tahtomattaan kun koittaa pysäyttää autoa niin sehän lähtee taaksepäin. Sisäratailuissa nopea pakin käyttö toisaalta helpottaa elämää.


"MM" kertoo moottorin sijoittelun. MM on keskimoottorinen, RM takamoottorinen ja HM korkealle nostettu takamoottori. Keskimoottorinen auto on hieman nätimpi käsitellä kun taas takamoottorisessa on paras takapään pito. Vertaa vaikkapa keski- ja takamoottorista Porschea, Boxster on aika stabiili kun taas vanha 911 on aikamoinen "leka" vietävä, ts. kun takarenkaista loppuu pito niin sit mennään.


Mukana setissä tuli kaikki tarpeellinen ja muutama tarpeetonkin, mm. Perfex KT5 jonka heivasin samantien. Vanha Ultiman mukana tullut KT2 on huomattavasti herkempi. Lisäksi mukana tulleet renkaat olivat aivan kelvottomat kokolattiamattopinnalla. Minkäänlaisesta pidoista oli ihan turha puhua. Lisäksi vakiodiffi on kurja ja etujousitus on suorastaan häpeällisen huono. Kaverin kanssa vaihdoimmekin heti autoon kuulalaakerit ja renkaat, itse vaihdoin vielä hiilikuituisen pohjalevyn (kai se on verrattavissa auton lehtijousiin tai vakaimeen). Laakerit herkistivät autoa ja parantivat myös diffin toimintaa ja 20asteiset renkaat 40:sten sijaan ovat huomattavasti paremmat. Nyt auton säädöillä on jo jotain merkitystä. Pohjalevyn jäykkyys tuntuu vaikuttavan aika paljon, ohuimmalla levyllä auto on todella aliohjaava ja käytössä onkin nyt paksuin versio. Korjasin aliohjautuvuutta myös vaihtamalla etujousituksen rajoittimet lyhyempiin versioihin, jolloin etupää on hieman löysempi. Pinjoniratas on tällä hetkellä isoin mukana tullut, jolloin huippunopeutta on aika reilusti. Kuten McLarenissa kuuluukin :D


Kunnollinen ajopaikka on vielä hakusessa. Muuten vedän tällä konfiguraatiolla jonkin aikaa, myöhemmin ehkä päivittelen autoa vielä. Kuuladiffi ja öljyiskari voisivat olla paikallaan...

keskiviikko 6. toukokuuta 2009

Joo

Pitkästä aikaa vähän rc-fiiliksiä. Löydettiin ihan kilometrin päästä kämpiltä tasainen hiekkakenttä, ihanteellinen pieniin pyörityksiin. Siellä täällä on tupsuja ilmeisesti pesiskentän merkkaukseen, mahtavat slalom-ominaisuudet. Käytiin sitten ajelemassa vaihteeksi kameran kanssa ja huomattiin syy-seuraussuhde: Kamera esillä jotain särkyy ja aivan varmasti.



Tällä kertaa meni takatukivarsi viiden minuutin ajon jälkeen. Vedin yhteen jääpattiin ja auto ottikin 180 asteen pompun päätyen "katolleen". Kuului ilkeä naps, kuin olisi risun katkaissut ja tukivarsi poikki. Tämä tapahtui samalla hetkellä kun kaveri laittoi kameraan virrat.


No ei siinä mitään, korjasimme tukivarren macgyver-patentilla käyttäen hyväksi nippusidettä. Toisen iskarin offsetti muuttui "lievästi" mutta ei tuntunut menoa haittaavan. Ajettiin ainakin kaksi tankkia eikä muuta hajonnut, tosin kytkin tahtoi luistaa ja luistokytkimestä laukesi pinta.


No rakentelin sitten autoa, ja kaveri leikkasi kahden millin alumiinipellistä uuden tukivarren taakse. Nyt kestää. Samalla huolsin etuiskarit ja vaihdoin kytkimeen uuden neulalaakerin. Taitaa olla turha homma kun adapteriholkki on jo kulunut ihan uraiseksi mutta onpahan edes vähän parempi. Koitin myös auttaako alavääntöihin jos poraa putken ulostuloa millin isommaksi.


Ja auttoihan se. Käytiin uudestaan ajelemassa, ilman kameraa tottakai joten kaikki pysyi ehjänä. Alavääntöjä tuli reippaasti enemmän kun putkea avarsi, joskin yläkierrokset tietysti kärsivät. Nyt autoa on kuitenkin hauskempi viedä kun se jaksaa sutia pienilläkin kierroksilla. Kytkin vain tahtoo luistaa joten tehoa hukkuu vielä siihen.


Ja nyt on koottuja kuvia Picasan albumissa.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2009

Keväthuoltoa

Hajosi taas pääratas, silleen perinteisesti. No niinhän siinä taas kävi että koko auto oli nopeasti kämpän lattialla pienissä osissa. Purin koko perän ripustuksineen, puhdistin ja voitelin ne. Vetareissa ja ripustuksessa oli jo välystä mutta olkoon. Takadiffissä ei ihmetyksekseni ollut öljyjä ollenkaan joten kävin Atalasta hakemassa 6000 silikonia siihen. Rupesi sen jälkeen tuntumaan siltä niin kun diffin kuuluukin. Vaihteistoon laitoin ihan Mobilia (ei, se ei ollut vitsi :)


No rupesi sitten ketuttaan kun takaiskarit ei palautuneet ja tilailin Atalasta uudet samalla. Oikeanmallisia ei tietenkään enää saanut, mutta DBXstä kävi hieman järeämmät melkeinpä suoraan. Öljyiksi laitoin 600 silikonit, jonka myöhemmin huomasin hieman liian jäykäksi.


Viikolla ehdin laitella autoa kuntoon ja nyt laitoin moottoripukin kunnolla kiinni. Kytkinkellon puoleisen kiinnitysruuvin viereen laitoin extraruuvin, joka kiilaa pukkia taaksepäin ja estää päärattaan hajoamisen _jos_ se kiinnitysruuvi vielä löystyy. Mitä kyllä vahvasti epäilen, sillä siinä on nyt kuusiokoloruuvi lukkoliimalla kiinnitettynä ja vielä lukkoprikka alla.


Säädin alustan niin matalaksi kuin sain, ihan testimielessä ja etupyöriin lisäsin camberia. Ehkä vähän liikaakin, mutta tuleepahan testattua. Laitoin iskareille myös hieman vähemmän kulmaa jotta sivuttaispito paranisi.


Eilen käytiin sitten testailemassa. Alkuun pääratas meinasi hiertää kytkinratasta kun oli jo vähän liiankin tiukka sovitus. Se kuitenkin sorvautui normaalivälykseensä nopeasti ja meno parani. Kytkinkin luisti, oisko ollut jotain öljyä valunut sinne väliin, mutta se korjaantui ajaessa. Camberin lisäys auttoi, ohjauksesta tuli nopeampi ja nyt autoa voi luisuttaa hallitusti, joskin siitä tuli hieman levoton suorilla. Maavaraa jouduin lisäämään, sitä oli liian vähän. Diffi toimi hienosti, lähes lukkoperän tavoin ja kerrankin tuntui oikeasti saavan kaiken tehon muutettua liikkeeksi eikä pelkäksi suditukseksi. Iskarit tosiaan olivat hieman liiankin jäykät, pomput muuttuivat hypyiksi ja pari kertaa kävi aika epic kaatumiset. Summa summarum: hieman löysemmät öljyt iskareihin ja ehkä astetta vähemmän camberia eteen niin alusta alkaa olla kondiksessa.

tiistai 10. helmikuuta 2009

(Rupee otsikoiden keksiminen olemaan vaikeaa)


Nyt on kunnollinen hehkulaite. Versio kakkosessa onkin nyt hienouksia, kuten virtamittari (vanhasta auton akkulaturista), kunnollinen kotelointi (2,5E maksanut pakasterasia) ja irrotettavat silikoniset kaapelit, päässä vanhasta hehkulaitteesta hyödynnetty pikaliitin. Voin sanoa että varsinkin pakkasella silikonikaapelit on jokaisen niihin sijoitetun euron arvoiset, eivät jäätyneet -10 asteen kelilläkään. Ja nyt näkee jos akku on tyhjä tai hehku on poikki. Vielä pientä modifikaatiota vaaditaan, nykyään kun pysyy kasassa lähinnä tuolla heijastimella, näkeepähän tosin mihin tuon boksin jättää.


Lisäksi ostin edulliseen hintaan varalle toisen ohjaimen ja vastarin, ihan vaan jos sattuu hajoamaan. Uusi ohjain olikin vähän parempi ja puhtaampi kuin omani jotenka otin sen hyötykäyttöön heti. Antenni oli poikki, mutta sattui käymään omasta kun samanlainenkin on vielä.



Ja loppuun vielä viimeinkin kunnon kuva koko vehkeestä kun viimeinkin muistin ottaa. Eihän se tosin mikään näyttelykappale ole. Nyt on työn alla parantaa pimeäajettavuutta parilla ledillä että näkee mihin päin ollaan menossa. Lisäksi takaspoikka irtosi kiinnityksistään joten sitä täytyy vähän fiksailla. Ja onhan sitä aina kaikkea pientä säätöä kesää odotellessa.

perjantai 23. tammikuuta 2009

Vähän säätöä vaihteeksi taas

Kävin Atalasta hakemassa viimein uudet, alkuperäiset Ultima-renkaat ja vanteet taakse. Käytiin sitten ajelemassa ihan huvin vuoksi ja urheilun kannalta ja heti huomasi kyllä eron, noissa nappularenkaissa oli ihan toisenlailla pitoja varsinkin lumella. Kytkimelle kävi tosin vähän huonosti, toinen kytkinpinta oli sitten kuitenkin liian ohut ja rattaassa olevat tapit hieroivat kytkimeen lisätyn kumilätkän pieneksi kumipuruksi. Päivän ajot loppuivat siihen.


Lauantaina kävin sitten kotosalla ja työstin uudet kytkinpalat ja -kumit rattaalle. Samalla laitoin vanhaan hehkulaitteeseen kunnon silikonikaapelit ja muokkasin sitä paremmaksi. Nyt hehkutus hoituu paljon helpommin eikä tarvi värkätä noiden huonojen hauenleukojen kanssa. Täytyy rakennella vielä kunnon hehkuboksi.


No tietty käytiin kokeilemassa ja eihän se kumilätkä kestänyt. Jousi oli liian löysällä ja kumi kulahti nopeasti puruksi. Kahdella kumilätkällä tulos oli seuraava:



Lopulta oikea säätö löytyi ja kytkin lähti pelittämään. Sitten hyytyivät vastaanottimen akut, ilmeisesti kylmyys teki tehtävänsä. Meinasi hienosti hirttää kaasu. No, uusia pattereita tilalle ja vielä vähän ajoa. Pari kertaa saatiin auto kaadettuakin, mutta eipä tuo menoa haitannut. Pakoputken pääty tuppasi kiertymään itsestään irti, joka aiheutti messevät pakoäänet ja hirveät kierrokset.


Loppuun vielä mahti kuva, purkaa lunta!


maanantai 19. tammikuuta 2009

I'm back!

Viimeinkin. Soiteltuani kaikki mahdolliset suomalaiset paikat läpi päätin tilata rattaan ulkomailta. Jenkeistä olisi saanut, mutta hintaan olisi saattanut tulla tullilisä, joten päädyin Englantiin. Punnan kurssi ei tosin ole mikään edullinen, mutta tavaraa sai heti ja kustannukset eivät olleet pahat. Kappalehinta oli £4,52, joka on noin saman verran euroissa. Päädyin tilaamaan jopa neljä (!) kappaletta, jotta olisi varalla, yhteensä osat maksoivat kuluineen £45,57 = 48.01€. Maksu hoitui hienosti PayPalilla, jota testasinkin ensimmäistä kertaa. Kappalehinnaksi kuluineen yhdelle rattaalle jäi siis vaivaiset 12€.


Toimituksessa kesti vähän aikaa, mutta viimein kotona odotti kirje, josta löytyi Original Kyosho Spareja. Jes! Sitten piti vielä viritellä uudet kytkinpinnat rattaaseen, ne tein reilun millin paksuisesta liukaspintaisesta pahvista. Samalla fiksasin moottoripukin kiinnityksen laittamalla uudet ruuvit ja lukitemutterit. Täytyyhän siitä vahingosta jotenkin viisastua.


Edellisellä kerralla hukkui pakoputken ruuvi, se olikin kokoa M2,5 ja erikoisen pitkä, joten uutta en löytänyt. Sen sijaan kierteytin pakoputkeen M3-kierteet, koska noita M3-ruuveja löytyi N kappaletta. Kun sain putken kiinni, kello oli jo lähemmäs kymmentä, mutta pakko se oli testata. Gasoa tankkiin ja hehku päälle ja menoksi. Ja toimi kuin junan vessa, ei mitään ongelmia. Kytkinpinnat on ehkä vähän liiankin jäykät, tosin luultavasti ne kuluvat hieman ajossa.


Tänään sitten kävin tuolla JKL:n satama-alueella vähän pärräämässä. Reilu 2 tankillista ajeltiin rauhassa, vaikka höttölumi ei antanut hirveästi pitoja. Mutta kerrankin ajo päättyi polttoaineen loppumiseen eikä jonkin paikan hajoamiseen. Tehoja on omasta mielestäni nyt enemmän, kun tosiaan aikaisemmin jo sitä mottia huolsin ja kerrankin seosruuvi pysyy paikallaan eikä seos vaella laidasta laitaan. Jos kone sammuu, voi olla varma, että vain bensa on loppu.

sunnuntai 18. toukokuuta 2008

Nyt tais hajota jotain... taas...

Sain auton kasaan ja läheiselle tukkikentälle testaamaan. Hyvät puristukset oli ja toimi ihan moitteettomasti. Tuppasi vaan hajoamaan käsiin. 5 minuutin ajon jälkeen pakoputki irtosi ja toinen kiinnikeruuvi hukkui jonnekin. Toinen etupyörä irtosi yhdessä pompussa. Lopulta kävi aika huono kämmi, ja moottorin kiinnitys löystyi, joten kytkinkellon metalliratas hiersi muovisesta päärattaasta hampaat sileiksi. Ajaminen loppui siihen, joskin kone kyllä kävi. (Ja otti kierroksia ihan erilailla kuin ennen)


Kävin seuraavana päivänä Atalassa ja hups, rattaan saatavuus oli aika heikko. Myyjä lupasi maanantaina palata astialle, joten tässä vähän jännättää että saako koko ratasta mistään. Sitten se täytyy teettää jossain = maksaa hitosti enemmän. Ja metalliosaa on varmaan turha toivoakaan.


No tänään tuli sitten puhelu ja kuulemma ei-oo. Voihan perhana. Pikaisella netin selailulla löytyi muutama paikka jossa _voisi_ olla mokoma ratas (tosin muovisena taaskin). Täytyy vain jaksaa usko että tuo löytyy, en viitsisi romuttaa autoa yhden pikkuosan takia.


Nyt oli kutenkin kamera messissä, joten ohessa kuva kunnon pompusta. Ei huonoa jottei jotain hyvääkin.