Nyt tais hajota jotain... taas...

Sain auton kasaan ja läheiselle tukkikentälle testaamaan. Hyvät puristukset oli ja toimi ihan moitteettomasti. Tuppasi vaan hajoamaan käsiin. 5 minuutin ajon jälkeen pakoputki irtosi ja toinen kiinnikeruuvi hukkui jonnekin. Toinen etupyörä irtosi yhdessä pompussa. Lopulta kävi aika huono kämmi, ja moottorin kiinnitys löystyi, joten kytkinkellon metalliratas hiersi muovisesta päärattaasta hampaat sileiksi. Ajaminen loppui siihen, joskin kone kyllä kävi. (Ja otti kierroksia ihan erilailla kuin ennen)

Kävin seuraavana päivänä Atalassa ja hups, rattaan saatavuus oli aika heikko. Myyjä lupasi maanantaina palata astialle, joten tässä vähän jännättää että saako koko ratasta mistään. Sitten se täytyy teettää jossain = maksaa hitosti enemmän. Ja metalliosaa on varmaan turha toivoakaan.

No tänään tuli sitten puhelu ja kuulemma ei-oo. Voihan perhana. Pikaisella netin selailulla löytyi muutama paikka jossa _voisi_ olla mokoma ratas (tosin muovisena taaskin). Täytyy vain jaksaa usko että tuo löytyy, en viitsisi romuttaa autoa yhden pikkuosan takia.

Nyt oli kutenkin kamera messissä, joten ohessa kuva kunnon pompusta. Ei huonoa jottei jotain hyvääkin.

Pura ja kokoa

Yksi päivä tässä tuli purettua koko auto, kun oli vähän tylsää. Aluksi ajattelin puhdistaa pelkät kytkimen ja jarrun, mutta loppujen lopuksi päädyin tilanteeseen, jossa purettuna edessäni oli polttoainejärjestelmä, kytkinpakka, jarru ja itse moottori pääosissaan. Kokemus oli hyvin mielenkiintoinen ja opettavainen. Ja kuten kuva kertoo, moottori tuli ainakin puhtaaksi.

Mitä rakenne sitten oli syönyt? No ainakin kytkin oli täynnä jotain mutaa ja jarrulevy ihan rasvainen, joten puhdistin ja herkistin ne. Jarrulevyyn tein pienet pas... likaurat, jotta se ei likaantuisi ihan niin herkästi. Jännä että jarru"palat" on metallia kun taas jarrulevy itsessään on muovia. Kytkinkello oli kiinni rautalangan pätkällä ja pyhällä hengellä, joten korvasin ihmerakennelman sellaisella lukkorenkaalla kuin siinä pitäisikin olla. Kytkimestä tuli jämäkämmän oloinen, eikä kello ota enää vauhtipyörään kiinni pitäen ärsyttävää kilinää ajaessa.

Itse moottori oli hyvin mielenkiintoinen purkaa. Kannen pultit (M2-koon kuusiokolo) oli nylpätty jo aikaisemmin ja niitä oli vaikea korvata, mutta lopulta päädyin korvaamaan kuusiokolopultit saman kokoisilla talttapäisillä pulteilla. Tuntui pitävän aika hyvin. Kampiakseli oli ihan ruskea, liekö jotain ruostemälliä. Puhdistin lähes kaikki osat kunnon ksyleenikylvyssä jonka jälkeen vielä hioin dremelillä pintoja puhtaiksi. Kaasari kun kerran oli irti niin pitihän sitä vähän porata. Saa nähdä mikä vaikutus sillä on. Pakoputkessa oli jotain ihme valujätettä, jonka hioin viilalla pois. Samalla uusin pakoputken tiivisteet tekemällä ne tylysti pahvista. Viripilli olisi kyllä kova juttu.

Polttoainejärjestelmä tuli huuhdeltua kunnolla ja liitännät varmistettua. Jostain syystä pakoputkessa oleva paineliitäntä ei pidä niin millään. Konetta käyttäessä paine pullauttaa kumiletkun aina irti siitä, vaikka siinä olisikin kunnon klemmari. Siihen täytyy vielä kehitellä jokin kikka.

Sain koneen kasaan ja se lähti kakkosella heti käyntiin. Puristuksia tuntui olevan enemmän kuin ennen. Käytin varmuuden vuoksi konetta ihan ylirikkaalla, jotta öljyyntyisi kunnolla (laitoin tietty öljyä koneeseen ennen käynnistystäkin). Samalla ilmeni omituinen vika, hehkutulppa vuoti! Keskellä olevan elektrodin ja tulpan rungon välistä pursui polttoainetta. Enkä nyt siis tarkoita että vuotaisi kannen ja tulpan välistä vaan koko tulppa vuoti. Ihmeellinen juttu. No, onneksi on tulppia joten mokoma roskiin ja uusi tilalle (johan sillä oli ajettukin).

Kun auto oli muuten kasassa, otin takarenkaat vanteilta ja puhdistin vanteiden urat vanhasta liimasta, sillä liimaus oli tehty törkeän sotkuisesti. Kunhan joutaa niin liimaan renkaat uudestaan vanteille ja sitten pääseekin koeajamaan.

Maastossa

Fiksailin ruuvilukitteella servon ja käytiin kaverin kanssa urheilukentällä ja sen lähimaastossa ajelemassa. Nyt kun sai kunnolla tilaa ympärille niin tajusi kuinka kovaa tuo oikeasti kulkee. 400m kenttä kierrettiin reilusti alle minuutin. Hiekalla oli juuri sopiva pito renkaillekin, sai hienoja hiekkadonitseja aikaan. Pari hienoa tilannettakin syntyi, yhdessä vaiheessa ajoin auton aika kaukaa vierelleni ja ihan viime metreillä vedin jarrulla linkkuun niin pyörä irtosi, (reps) pyöri johonkin 10 metrin päähän, auto kynti vetoakseli edellä maata pari metriä ja sammui. Hyvät naurut irtosi, oispa saanut videolla. Pakista sitten uusi mutteri tilalle ja pyörä kiinni (eipä muuten käynyt Jyskän varastomyymälästä ostetut 6mm nylocit, yllättäen olikin 5mm akseli.)

Sammumista tapahtui harmittavan usein muutenkin. En tiedä olisiko säädöissä (käykö muka liian laihalla -> kuumenee?) vai pyöriikö neula itsekseen eri säätöön. Joka tapauksessa sillon kun kone kävi nätisti niin autokin kulki nätisti. Pari kertaa nurtsilla ajaessa kävi hieno kämmi kun vedin liikaa linkkuun jarrulla ja rengas tökkäsi johonkin niin ympärihän se meni. Maastossa tätä tapahtui hyvinkin usein, varsinkin jos ajoi johonkin pomppuun vähän liian kovaa tai väärässä kulmassa. Parin tunnin jälkeen huomasin että servo saverin ruuvit oli taas löysällä ja osa niistä oli tippunut johonkin. Jotenkin kummaa kun muistaakseni kuitenkin laitoin ne lukitteella kiinni.

Tällä kertaa auto tuli ehjänä kotio, joskin vähän likaisena, pestessäni sitä muisti kyllä ajaneensa. Kaverikin innostui harrastuksesta ja rupesi ehtimään huuto.netistä autoa itselleen.

EDIT: Ja unohdinpa taas ottaa kameraa mukaan

Lisää osia menee

Tuossa viikolla tuli taas ajeltua koulun pihalla. Monta tankillista meni ja saatiin auto kulkemaan hienosti, eikä mitään suurempia häslinkejäkään ollut. Itsetehdyn alumiinisen pohjalevyn jouduin vaihtamaan Kyoshon alkuperäiseen muoviseen kun servo saverin tapit eivät pysyneet millään kiinni. Täytyy tutkailla auttaisiko rikat väliin tms. Loppua kohden sitten ajoin hirveään vesilätäkköön eikä siitäkään ottanut siipeensä, mutta lopulta sitten kaasu hirtti kiinni ja jouduin ajamaan jonkin aikaa ympyrää ennenkuin saatiin auto kiinni. Servo oli vetänyt yli ja sen ruuvin kierteet oli mennyt. Joten täytyy hommata uusi servo, ellei sitten ruuvilukite auta. Palataanpa astialle.

Tilanne hallinnassa

Kävin eilen Atalalla ja tilasin varaosana pohjalevyn. Ylempi tukilevy löytyi hyllytavarana, mutta alempi piti tilata. Samalla ostin 2V lyijyakun hehkulle ja pari tulppaa. Biltemasta löytyi hyvä tippapullo öljylle ja suppilo bensapullon täyttämiseen.

Mutta olen kärsimätön, joten tunnin aherruksen jälkeen olin rakentanut pohjalevyn 1.5mm alumiinista. Tuli jokseenkin jämäkämpi kuin vanha muovinen. Täytyy varmaan soittaa tiistaina liikkeeseen ja perua tilaus (tai sitten antaa tulla sen, ylempi levy maksoi 4E, joten alempi varmaan samaa luokkaa). Vielä voisi rakennella alumiinista kunnon puskurin niin ei hajoaisi enää mitään.

Kävin pihalla ajelemassa sen verran että säädin kohdalleen. Uusi hehkuakku oli huomattavasti parempi, nyt lähti saman tien käyntiin nikottelematta.

Kaveri osti Picooz-helikopterin (tai siis Miragen kopion) ja kokeiltiin tietty sitä. Evotimme trimmauksessa, joten emme saaneet kopteria lentämään suoraan niin millään. Kopteri oli kyllä jännä, painoi jotain olemattomat 18g ja mahtui kämmenelle, kuitenkin vauhtia oli aika paljon. Tämä on sitä nykyaikaa.

First Blood!

Noonniii. Sain sitten hajotettuakin jo jotain.

Lähdin kylälle jälleen kokeilemaan kaverin kanssa ja jouduinkin pariin otteeseen käymään kotona kun akku oli yllättäen tyhjä. (Mikä näitä nikkeliakkuja vaivaa?) Saatiin lopulta kolmannella vai neljännellä kerralla käyntiin kun varovasti annettiin 7.2V akkupaketista virtaa. Onnistuin polttamaan ainakin kolme hehkua jo kun testailin niiden kestävyyttä. Onneksi on vielä useita jäljellä, mutta puutelistaanhan nuokin menevät. Joka tapauksessa saatiin käyntiin ja säädöt suunnilleen kohdilleen ja tarkoitus oli ajaa tankki tyhjäksi ja testailla asfaltilla. Hienostihan tuo kulki, ihan erilailla kuin lumella ja vääntöä löytyi jopa niin paljon että pieni driftailukin onnistu. Ajattelinpa jatkaa driftiä vähän ja otin kunnon vauhdit ja oletin että taipuu 180 astetta ympäri (virhe), mutta auto kääntyikin vaan 90 astetta ja suoraan betonikorokkeeseen. Auts. Kaveri sai videolle kännykällään, täytyy kattoa jos sais upittua tänne. (Eikä muuten ole kunnon kuvaa vieläkään koko autosta)

No vein sitten kotio ja tutkin asiaa niin alapuolelta oli katkennut muovinen kiinnikelevy (osa nro RS-7, front chassis) siististi poikki. Isäukon kanssa mietittiin jos tuon voisi tehdä alumiinista vaikka uuden jos sattuu maksamaan yli 5E. Yläpuolelta oli toinen kiinnike osasta RS-6 (front upper plate) poikki, mutta se on lähinnä nimellinen kiinnike. Yllättävän vähän siis hajosi.

Muuta pientä mainittavaa: Patterikotelo oli murtunut (varmaan jo aiemmin) jonka takia akut ei ota kunnon kontaktia ja joutuu ajamaan pattereilla. Vaihdan tuon ihan periaatteesta, firmalta varmaan löytyy parempia patterikoteloita. Lisäksi päärattaasta oli yksi hammas poikki. En jaksa yhden hampaan takia ainakaan vaihtaa sitä mutta jos rupeaa enemmän oireileen niin pois vaan. Vihaan muovisia osia.

Itseä ei edes paljoa harmittanut tuo hajoaminen, enemmän otti päähän kun käytiin samana päivänä jäällä lennättämässä kaverin lentokonetta ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. Heitin sen ilmaan ja lensi todella upeasti, sitten lähti kaartamaan oikelle ja kun kaveri korjasi peräsimellä niin teki syöksyn suoraan jäähän. Ihan palasiksi, jopa akku ja akkuliittimet hajosivat. Siivet, vakain, peräsin, potkuri, sisäiset kiinnikkeet ihan käyttökelvottomat. Rungon voisi ehkä oikaista mutta kyllä se pahan näköinen oli. Jos siitäkin kuvan saisi tänne.

Säädöt kohdilleen

Pieniä korjauksia sain tehtyä taas. Löysin sopivan kokoisen jousen kaasarin neulaa tukemaan ja sain säädöt pysymään kohdillaan kovassakin vauhdissa. Puhdistin jouset ja iskarit perusteellisesti ja täytin iskarit uudestaan oikein jämerällä automaattivaihteistoöljyllä. Väljän vanteenkin sain kiristettyä huomattavasti paremmaksi, taitaa nyloc-mutterit tosin olla väljähtäneet, joten täytyypä hommata niitäkin. Oli tarkoitus lähteä kylälle ajamaan jossain parkkiksella, jossa olis kunnolla sorapintaa, mutta kun pääsin sinne niin hehkusta oli TAAS akku loppu. Vaikka latasin sen ennen lähtöä. Ei muuta kuin takasin kotia ja akku lataukseen. Ilmeisesti akkukenno on ottanut lämää kun ei oikein pidä virtaa, vaihdoinpa sen siis uuteen ja rupesin suunnittelemaan kunnon 12V-Plugi konvertteria. Netistä löytyi hienoja PWM-pohjaisia säädettäviä sovelluksia, mutta taidan pysyä yksinkertaisessa ja pistää pari tehovastusta alentamaan jännitettä.

Biltemaan tulee ainakin reissua. Kunnon tippakannu öljyä varten pitää saada ja jos muitakin osia tarttuisi mukaan.

Alkukankeutta

Saas nähdä kauanko kiinnostus näihin vehkeisiin kestää? Joka tapauksessa autona on Kyosho Ultima Stadium Truck GP elikkä polttis, jonka ostin huuto.netistä jokseenkin halvalla. Auto oli aika rääkätty, mutta aloitetaanpa ihan alusta.

Heti alkuun huomasin että tekemistä on aika paljon. Kaikki sähköosat olivat karmeassa kunnossa eikä mekaniikassakaan ollut hurraamista. Ensimmäinen ongelma oli käynnistinnaru. Käynnistin meni jumiin ja jouduin purkamaan sen (ei ollut mitenkään mukavaa, kun jousi levähti ulos). Isäukko on onneksi korjannut moottorisahoja joten delegoin homman sille. Laitoin käynnistimen kiinni ja.....vetokahva lähti irti. No niinpä tietysti. Sain lopulta auton käyntiin jotta saisin edes jotain kosketusta siihen. Viitisen minuuttia ajeltuani kaasuservo meni jumiin joten jarru hirtti kiinni. Ilmeni, että servon kaapelista oli johtimet kuoriutuneet auki ja se oli korjattu sähköteipillä. Vika ei ollut kuitenkaan siinä vaan ilmeisesti servon sisäisessä johdotuksessa. Aukaisin servon ja juotin pari johtoa uudestaan ja samalla lyhensin vastaanottimelta tulevaa piuhaa jotta sain huonon kohdan johdoista pois. Vastaanottimen virtakytkin oli tohjona, sitä joutui heiluttelemaan ennenkuin otti kontaktia. Päätin palata siihen myöhemmin, samoin siihen seikkaan että ohjaus ja jousitus jäi jumiin.

Servo kiinni runkoon ja ajamaan. Hehkulaite oli tyhjentynyt. Purin sen enkä yhtään yllättynyt kun sen sisäinen johdotus oli katkennut kahdesta kohtaa, kummatkin kohdat korjattu... aivan, sähköteipillä. Akku ei joko saanut kunnon kontaktia tai oli oikosulussa riippuen tuurista. Muutenkin koko paketti oli aika kurjassa jamassa. Periaatteessa rakensin koko systeemin uudestaan yhden illan hommana.

Puhdistin ja voitelin servo saverin ja muut ohjauksen osat ja asetin samalla kaikki servot oikeean asentoon, jottei tarvitse trimmata lähettimestä niin paljoa. Kokeilin öljytä jumiutuneet iskarit, mutta taitavat kuitenkin olla aika finaalissa, voisi ostaa kaasuiskarit jossain vaiheessa. Huomasin myös että toinen takavanne on väljä ja lenkottaa miten sattuu. Puutelista täyttyy.

Vaihdoin vastarin virtakytkimen ja kokeilin ajaa. Ohjaus toimi hieman paremmin mutta jumitti edelleen. Auto ei kulje suoraan kun vanne lenkottaa, joten on paha kokeilla huippuja (eikä ole pitojakaan lumisella pihalla.) Moottori oli vaikea saada käymään ja kun viimein sain käymään jonkin ajan päästä sammui. Neulaventtiilin säätö ilmeisesti vaeltaa aika paljon. Isä vertasi taas moottorisahoihin ja sanoi että laita ruuviin jousi niin säädöt ei muutu. Täytyy etsiä jostain sopiva.

Ensituntuma oli aika karu, mutta sen arvasin. Näissä vehkeissä on niin paljon säätöä, että siihen täytyy vain tottua. Voin kuitenkin suositella kenelle tahansa, sillä näistä vehkeistä voi oppia valtavasti, varsinkin mekaniikkaa. Ja kuten kaveri amiksessa aina sanoi: "Ite tehty on aina paras".