Nyt tais hajota jotain... taas...

Sain auton kasaan ja läheiselle tukkikentälle testaamaan. Hyvät puristukset oli ja toimi ihan moitteettomasti. Tuppasi vaan hajoamaan käsiin. 5 minuutin ajon jälkeen pakoputki irtosi ja toinen kiinnikeruuvi hukkui jonnekin. Toinen etupyörä irtosi yhdessä pompussa. Lopulta kävi aika huono kämmi, ja moottorin kiinnitys löystyi, joten kytkinkellon metalliratas hiersi muovisesta päärattaasta hampaat sileiksi. Ajaminen loppui siihen, joskin kone kyllä kävi. (Ja otti kierroksia ihan erilailla kuin ennen)

Kävin seuraavana päivänä Atalassa ja hups, rattaan saatavuus oli aika heikko. Myyjä lupasi maanantaina palata astialle, joten tässä vähän jännättää että saako koko ratasta mistään. Sitten se täytyy teettää jossain = maksaa hitosti enemmän. Ja metalliosaa on varmaan turha toivoakaan.

No tänään tuli sitten puhelu ja kuulemma ei-oo. Voihan perhana. Pikaisella netin selailulla löytyi muutama paikka jossa _voisi_ olla mokoma ratas (tosin muovisena taaskin). Täytyy vain jaksaa usko että tuo löytyy, en viitsisi romuttaa autoa yhden pikkuosan takia.

Nyt oli kutenkin kamera messissä, joten ohessa kuva kunnon pompusta. Ei huonoa jottei jotain hyvääkin.

Pura ja kokoa

Yksi päivä tässä tuli purettua koko auto, kun oli vähän tylsää. Aluksi ajattelin puhdistaa pelkät kytkimen ja jarrun, mutta loppujen lopuksi päädyin tilanteeseen, jossa purettuna edessäni oli polttoainejärjestelmä, kytkinpakka, jarru ja itse moottori pääosissaan. Kokemus oli hyvin mielenkiintoinen ja opettavainen. Ja kuten kuva kertoo, moottori tuli ainakin puhtaaksi.

Mitä rakenne sitten oli syönyt? No ainakin kytkin oli täynnä jotain mutaa ja jarrulevy ihan rasvainen, joten puhdistin ja herkistin ne. Jarrulevyyn tein pienet pas... likaurat, jotta se ei likaantuisi ihan niin herkästi. Jännä että jarru"palat" on metallia kun taas jarrulevy itsessään on muovia. Kytkinkello oli kiinni rautalangan pätkällä ja pyhällä hengellä, joten korvasin ihmerakennelman sellaisella lukkorenkaalla kuin siinä pitäisikin olla. Kytkimestä tuli jämäkämmän oloinen, eikä kello ota enää vauhtipyörään kiinni pitäen ärsyttävää kilinää ajaessa.

Itse moottori oli hyvin mielenkiintoinen purkaa. Kannen pultit (M2-koon kuusiokolo) oli nylpätty jo aikaisemmin ja niitä oli vaikea korvata, mutta lopulta päädyin korvaamaan kuusiokolopultit saman kokoisilla talttapäisillä pulteilla. Tuntui pitävän aika hyvin. Kampiakseli oli ihan ruskea, liekö jotain ruostemälliä. Puhdistin lähes kaikki osat kunnon ksyleenikylvyssä jonka jälkeen vielä hioin dremelillä pintoja puhtaiksi. Kaasari kun kerran oli irti niin pitihän sitä vähän porata. Saa nähdä mikä vaikutus sillä on. Pakoputkessa oli jotain ihme valujätettä, jonka hioin viilalla pois. Samalla uusin pakoputken tiivisteet tekemällä ne tylysti pahvista. Viripilli olisi kyllä kova juttu.

Polttoainejärjestelmä tuli huuhdeltua kunnolla ja liitännät varmistettua. Jostain syystä pakoputkessa oleva paineliitäntä ei pidä niin millään. Konetta käyttäessä paine pullauttaa kumiletkun aina irti siitä, vaikka siinä olisikin kunnon klemmari. Siihen täytyy vielä kehitellä jokin kikka.

Sain koneen kasaan ja se lähti kakkosella heti käyntiin. Puristuksia tuntui olevan enemmän kuin ennen. Käytin varmuuden vuoksi konetta ihan ylirikkaalla, jotta öljyyntyisi kunnolla (laitoin tietty öljyä koneeseen ennen käynnistystäkin). Samalla ilmeni omituinen vika, hehkutulppa vuoti! Keskellä olevan elektrodin ja tulpan rungon välistä pursui polttoainetta. Enkä nyt siis tarkoita että vuotaisi kannen ja tulpan välistä vaan koko tulppa vuoti. Ihmeellinen juttu. No, onneksi on tulppia joten mokoma roskiin ja uusi tilalle (johan sillä oli ajettukin).

Kun auto oli muuten kasassa, otin takarenkaat vanteilta ja puhdistin vanteiden urat vanhasta liimasta, sillä liimaus oli tehty törkeän sotkuisesti. Kunhan joutaa niin liimaan renkaat uudestaan vanteille ja sitten pääseekin koeajamaan.