Tilanne hallinnassa

Kävin eilen Atalalla ja tilasin varaosana pohjalevyn. Ylempi tukilevy löytyi hyllytavarana, mutta alempi piti tilata. Samalla ostin 2V lyijyakun hehkulle ja pari tulppaa. Biltemasta löytyi hyvä tippapullo öljylle ja suppilo bensapullon täyttämiseen.

Mutta olen kärsimätön, joten tunnin aherruksen jälkeen olin rakentanut pohjalevyn 1.5mm alumiinista. Tuli jokseenkin jämäkämpi kuin vanha muovinen. Täytyy varmaan soittaa tiistaina liikkeeseen ja perua tilaus (tai sitten antaa tulla sen, ylempi levy maksoi 4E, joten alempi varmaan samaa luokkaa). Vielä voisi rakennella alumiinista kunnon puskurin niin ei hajoaisi enää mitään.

Kävin pihalla ajelemassa sen verran että säädin kohdalleen. Uusi hehkuakku oli huomattavasti parempi, nyt lähti saman tien käyntiin nikottelematta.

Kaveri osti Picooz-helikopterin (tai siis Miragen kopion) ja kokeiltiin tietty sitä. Evotimme trimmauksessa, joten emme saaneet kopteria lentämään suoraan niin millään. Kopteri oli kyllä jännä, painoi jotain olemattomat 18g ja mahtui kämmenelle, kuitenkin vauhtia oli aika paljon. Tämä on sitä nykyaikaa.

First Blood!

Noonniii. Sain sitten hajotettuakin jo jotain.

Lähdin kylälle jälleen kokeilemaan kaverin kanssa ja jouduinkin pariin otteeseen käymään kotona kun akku oli yllättäen tyhjä. (Mikä näitä nikkeliakkuja vaivaa?) Saatiin lopulta kolmannella vai neljännellä kerralla käyntiin kun varovasti annettiin 7.2V akkupaketista virtaa. Onnistuin polttamaan ainakin kolme hehkua jo kun testailin niiden kestävyyttä. Onneksi on vielä useita jäljellä, mutta puutelistaanhan nuokin menevät. Joka tapauksessa saatiin käyntiin ja säädöt suunnilleen kohdilleen ja tarkoitus oli ajaa tankki tyhjäksi ja testailla asfaltilla. Hienostihan tuo kulki, ihan erilailla kuin lumella ja vääntöä löytyi jopa niin paljon että pieni driftailukin onnistu. Ajattelinpa jatkaa driftiä vähän ja otin kunnon vauhdit ja oletin että taipuu 180 astetta ympäri (virhe), mutta auto kääntyikin vaan 90 astetta ja suoraan betonikorokkeeseen. Auts. Kaveri sai videolle kännykällään, täytyy kattoa jos sais upittua tänne. (Eikä muuten ole kunnon kuvaa vieläkään koko autosta)

No vein sitten kotio ja tutkin asiaa niin alapuolelta oli katkennut muovinen kiinnikelevy (osa nro RS-7, front chassis) siististi poikki. Isäukon kanssa mietittiin jos tuon voisi tehdä alumiinista vaikka uuden jos sattuu maksamaan yli 5E. Yläpuolelta oli toinen kiinnike osasta RS-6 (front upper plate) poikki, mutta se on lähinnä nimellinen kiinnike. Yllättävän vähän siis hajosi.

Muuta pientä mainittavaa: Patterikotelo oli murtunut (varmaan jo aiemmin) jonka takia akut ei ota kunnon kontaktia ja joutuu ajamaan pattereilla. Vaihdan tuon ihan periaatteesta, firmalta varmaan löytyy parempia patterikoteloita. Lisäksi päärattaasta oli yksi hammas poikki. En jaksa yhden hampaan takia ainakaan vaihtaa sitä mutta jos rupeaa enemmän oireileen niin pois vaan. Vihaan muovisia osia.

Itseä ei edes paljoa harmittanut tuo hajoaminen, enemmän otti päähän kun käytiin samana päivänä jäällä lennättämässä kaverin lentokonetta ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. Heitin sen ilmaan ja lensi todella upeasti, sitten lähti kaartamaan oikelle ja kun kaveri korjasi peräsimellä niin teki syöksyn suoraan jäähän. Ihan palasiksi, jopa akku ja akkuliittimet hajosivat. Siivet, vakain, peräsin, potkuri, sisäiset kiinnikkeet ihan käyttökelvottomat. Rungon voisi ehkä oikaista mutta kyllä se pahan näköinen oli. Jos siitäkin kuvan saisi tänne.

Säädöt kohdilleen

Pieniä korjauksia sain tehtyä taas. Löysin sopivan kokoisen jousen kaasarin neulaa tukemaan ja sain säädöt pysymään kohdillaan kovassakin vauhdissa. Puhdistin jouset ja iskarit perusteellisesti ja täytin iskarit uudestaan oikein jämerällä automaattivaihteistoöljyllä. Väljän vanteenkin sain kiristettyä huomattavasti paremmaksi, taitaa nyloc-mutterit tosin olla väljähtäneet, joten täytyypä hommata niitäkin. Oli tarkoitus lähteä kylälle ajamaan jossain parkkiksella, jossa olis kunnolla sorapintaa, mutta kun pääsin sinne niin hehkusta oli TAAS akku loppu. Vaikka latasin sen ennen lähtöä. Ei muuta kuin takasin kotia ja akku lataukseen. Ilmeisesti akkukenno on ottanut lämää kun ei oikein pidä virtaa, vaihdoinpa sen siis uuteen ja rupesin suunnittelemaan kunnon 12V-Plugi konvertteria. Netistä löytyi hienoja PWM-pohjaisia säädettäviä sovelluksia, mutta taidan pysyä yksinkertaisessa ja pistää pari tehovastusta alentamaan jännitettä.

Biltemaan tulee ainakin reissua. Kunnon tippakannu öljyä varten pitää saada ja jos muitakin osia tarttuisi mukaan.

Alkukankeutta

Saas nähdä kauanko kiinnostus näihin vehkeisiin kestää? Joka tapauksessa autona on Kyosho Ultima Stadium Truck GP elikkä polttis, jonka ostin huuto.netistä jokseenkin halvalla. Auto oli aika rääkätty, mutta aloitetaanpa ihan alusta.

Heti alkuun huomasin että tekemistä on aika paljon. Kaikki sähköosat olivat karmeassa kunnossa eikä mekaniikassakaan ollut hurraamista. Ensimmäinen ongelma oli käynnistinnaru. Käynnistin meni jumiin ja jouduin purkamaan sen (ei ollut mitenkään mukavaa, kun jousi levähti ulos). Isäukko on onneksi korjannut moottorisahoja joten delegoin homman sille. Laitoin käynnistimen kiinni ja.....vetokahva lähti irti. No niinpä tietysti. Sain lopulta auton käyntiin jotta saisin edes jotain kosketusta siihen. Viitisen minuuttia ajeltuani kaasuservo meni jumiin joten jarru hirtti kiinni. Ilmeni, että servon kaapelista oli johtimet kuoriutuneet auki ja se oli korjattu sähköteipillä. Vika ei ollut kuitenkaan siinä vaan ilmeisesti servon sisäisessä johdotuksessa. Aukaisin servon ja juotin pari johtoa uudestaan ja samalla lyhensin vastaanottimelta tulevaa piuhaa jotta sain huonon kohdan johdoista pois. Vastaanottimen virtakytkin oli tohjona, sitä joutui heiluttelemaan ennenkuin otti kontaktia. Päätin palata siihen myöhemmin, samoin siihen seikkaan että ohjaus ja jousitus jäi jumiin.

Servo kiinni runkoon ja ajamaan. Hehkulaite oli tyhjentynyt. Purin sen enkä yhtään yllättynyt kun sen sisäinen johdotus oli katkennut kahdesta kohtaa, kummatkin kohdat korjattu... aivan, sähköteipillä. Akku ei joko saanut kunnon kontaktia tai oli oikosulussa riippuen tuurista. Muutenkin koko paketti oli aika kurjassa jamassa. Periaatteessa rakensin koko systeemin uudestaan yhden illan hommana.

Puhdistin ja voitelin servo saverin ja muut ohjauksen osat ja asetin samalla kaikki servot oikeean asentoon, jottei tarvitse trimmata lähettimestä niin paljoa. Kokeilin öljytä jumiutuneet iskarit, mutta taitavat kuitenkin olla aika finaalissa, voisi ostaa kaasuiskarit jossain vaiheessa. Huomasin myös että toinen takavanne on väljä ja lenkottaa miten sattuu. Puutelista täyttyy.

Vaihdoin vastarin virtakytkimen ja kokeilin ajaa. Ohjaus toimi hieman paremmin mutta jumitti edelleen. Auto ei kulje suoraan kun vanne lenkottaa, joten on paha kokeilla huippuja (eikä ole pitojakaan lumisella pihalla.) Moottori oli vaikea saada käymään ja kun viimein sain käymään jonkin ajan päästä sammui. Neulaventtiilin säätö ilmeisesti vaeltaa aika paljon. Isä vertasi taas moottorisahoihin ja sanoi että laita ruuviin jousi niin säädöt ei muutu. Täytyy etsiä jostain sopiva.

Ensituntuma oli aika karu, mutta sen arvasin. Näissä vehkeissä on niin paljon säätöä, että siihen täytyy vain tottua. Voin kuitenkin suositella kenelle tahansa, sillä näistä vehkeistä voi oppia valtavasti, varsinkin mekaniikkaa. Ja kuten kaveri amiksessa aina sanoi: "Ite tehty on aina paras".